Ajokoiraharrastus on varmasti muuttanut muotoaan jotenkin viidentoista vuoden aikana? Vai onko? Voi olla että samalla kaavalla mennään. Joitain muutoksia tietysti salaa toivon koehommissa tapahtuneen, mutta se jää nähtäväksi... Sen näkemisen aika toivottavasti vielä tulee.
Koirahommat vei minut mennessään 11vuotiaana. Nyt tyttäreni on saman ikäinen kun minä olin silloin kun sain ensimmäisen koirani, Samban. Siitä lähtien oltiin paita ja perse. Katsotaan toistaako historia itseään. Näyttelyt ja ajokokeet oli mahtavia reissuja. Siellä se pikkuinen tyttö viihtyi ukkojen seurassa viikonlopusta toiseen. 51 ajokoetta Samban kanssa, Saundin 23 ja Saken 14, näyttelyitä Saundilla 22, Samballa 15 ja Sakella 2. Mutta en toki kaikissa kokeissa ole ollut mukana, näyttelyissä olen esittänyt itse, jos koirat eivät olleet samassa luokassa.
Ja nyt some-maailmaa ajatellen, harmi kun nettiä ei ollut silloin, ei edes päiväkirjaa tullut kirjoitettua. Muistoja on onneksi, mutta näihin koe ja näyttely määriin mahtuu niin paljon paikkoja, maastoja, ihmisiä ja juttuja, että ne olisi ollut kiva kirjoittaa vaikka blogiin! Kaiken kokemani, koirien kanssa harrastaessa, voisi yhdellä sanalla tiivistettynä verrata rikkaudeksi.
 |
| Sari <3 Samba |
 |
| Anni <3 Aapo |
Sanoisinpa, että rakkaudeksi ajokoiriin <3
VastaaPoista